Jani Heikkilän kausi 2007:
Tervehdys taas kaikille! Lyhyt katsaus Jani Heikkilä- Janne Lintupuro kilpailuista ja tapahtumista vuodelta 2007.
Kilpailukausi piti aloittaa Tammikuun puolesta välistä Hotelli Vanajanlinna-rallista, mutta etelä-Suomen talvi teetti kilpailun järjestäjille tepposet ja kisa jouduttiin perumaan suojakelien takia.
Meidän ensiesiintymisemme yleisen luokan puolella siirtyi sitten Laukaaseen, hotelli Peurunka-ralliin, jossa olimme vuonna 2006 ajamassa, joten pystyimme käyttämään osittain vanhoja nuotteja hyväksemme.
Keski-Suomessakaan ei ollut sitten juurikaan paremmat talvikelit, penkkoja oli kyllä vähän, mutta nuotituksessa oli kyllä hyvä olla nelivetoinen Hilux käytössä, sillä loskaa oli uskomattoman paljon tiellä. Järjestäjä teki kuitenkin hienon työn ja työtunteja kaihtamatta koko reitti aurattiin yön aikana, joten kisassa oli suht`tasainen jäinen sorapohjainen reitti. Kisa alkoi taas aivan Peurunka- hotellin nurkalta, josta alkoi vajaan 8 kilometrin EK. Meiltä avaus oli hyvin varovainen, sijoitus 22. Pito oli uskomattoman hyvä ja keli paikoin hyvin raskas. Toinen pikis meni jo hieman rohkeammin, sijoitus pätkällä 16. Renkaiden päälle keli kävi, mutta onneksi nykysäännön piikit pysyvät melko hyvin kiinni. Kolmas ja osaltamme viimeinen EK sujui taas nousujohteisesti, sijoitus pätkällä 14. Neljäs EK oli sitten kuuluisa Laukaan pätkä, jota pääsimme muutaman kilometrin verran, kunnes autosta loppui veto, perästä valui öljyä pihalle, joten pakkasimme kimpsut kasaan ja lähdimme kohti kotia. Sen totesimme, että yleisen luokan puolella ei saa sekuntiakaan ilmaiseksi, taisto on totista ja kalusto kärkiukoilla huippuluokkaa.
Keravalta sitten jatkettiin 15.06. Kumpikaan ei ollut sielläpäin kilpaillut, joten ei oikein tiennyt mitä tuleman piti. Auto oli saatu kuntoon, testiä ei ehditty juurikaan ajamaan, mutta meillä oli vahva usko siihen, että liian pitkään kestänyt keskeytysputki päättyy täällä. Alku oli taas varovainen, sijoitus 20 huonommalla puolella, mutta heti seuraavalla meno parani ja tietkin olivat meille mieluisia, suhteellisen leveää latua, jonne Mantakin sopi, välillä jopa poikittain!
Emme juurikaan kyselleet tuloksia, ajoimme maaliin pääsyn toivossa suht varmaa ajoa. Yllätyimme huoltotauolla, kun sijoitus oli kuitenkin 10. paikkeilla, lähtijöitä oli 40. Viimeiset pätkätkin vedimme lähes sakkokumeilla sijoituksille 8 ja 7, joten loppusijoitus oli meille 7. Olimme suuresti yllättyneitä sijoituksesta ja tuntui hyvältä saada pitkästä aikaa ehjä kisa alle ennen Vetomies-kisaa, joka on Elokuun alussa.
04.08. oli sitten vuorossa kovatasoinen Neste-rallin
yhteydessä ajettava Vetomies-kisa, joka kerää Suomen kovimmat F-ryhmän kuskit
mittelemään taitojaan legendaarisille Suurajo pätkille. Tänä vuonna mukana
mm.Toni Gardemeister, joten ainakin riittävän hyviä kirittäjiä kisassa riitti.
Kaikkiaan 71 autoa starttasi kisaan.
Leustusta aloitettiin ja pätkä sujui ihan ok, kunnes eräässä jarrutuksessa pyörä osui isoon kuoppaan ja ratti löi Janin käsille niin kovin, että ajattelimme hetken kisan keskeyttämistä siihen paikkaan. Huollossa kietaistiin tukiside ranteisiin ja vähän ilmastointiteippiä päälle ja jatkoimme matkaa kohti Ouninpohjaa.
Ounin pätkä on kyllä huikea lukuisine hyppyineen ja monesti tie kääntyy juuri nypyn kohdalla, joten siinä riittää kyllä X-tremeä jokaiselle tarpeeksi! Pätkä sujui keltaisen talon huimasta hypystä huolimatta ehjästi, olimme 19. Etuvanteet sai siipeensä siellä, mutta onneksi ilmat pysyi renkaissa. Sitten huoltoon ja kuskille jääpussit ranteisiin ja makkara käteen. Matka jatkui Himokselle, joka ei etukäteen kuulunut suosikkipätkiin. Liian pientä ja syheröä ja takkiin siellä tulikin, olimme pätkällä vasta 25. Auto kuitenkin ehjänä ja se oli pääasia, sillä 2 hyvää EK:ta oli vielä ajamatta.
Ehikki oli meidän suosikkimme, sopivan kääntyilevää tietä ja korkeuseroja. Jani vetikin sen hyvin, pätkäsijoitus oli 15, eikä siitä tällä kertaa ajamalla olisi paljoa pois saanut. Viimeisenä oli jäljellä Surkeen pätkä, jossa oli paljon tarkkoja paikkoja ja pientäkin tietä, jossa tulisi olemaan rengasrikon vaara. Ilmat kuitenkin pysyi kumeissa, 1 risteys meni huolella pitkäksi, mutta saavutimme maalin ja sijoitus oli 17 kokonaiskisassa. Itse olimme siihen hyvin tyytyväisiä ja sitä yritämme ensi kerralla sitten parantaa! Järjestelyt oli kaikin puolin onnistuneet, eikä kilpailijoiden tarvinnut seistä liikenneruuhkissa jonottamassa. Katsojia oli pätkien varsilla tosi paljon vielä meidänkin numerolla ja uskonkin, että F-ryhmäläisten äänet ja ajolinjat tekevät katsojiin kyllä vaikutuksen!
Jos lääkäri ja kotiväki suo( Janin ranteet kuvataan ja tutkitaan), ajamme vielä tänä vuonna Mikkelin Vaakuna-rallin, joka on 22.9.
Hyvää syksyn alkua toivoo Jani&Janne!
